Hullunkurinen inspis - pala luontoa olohuoneeseen

Ja näin se sitten syntyi.

Olohuoneenpöytä. 

Vanhat puu-parat pelastettiin isäni takapihalta pannuhuoneeseen kuivumaan.

Kuivattelu tuntui vievän ikuisuuden

ja niin kuin projektista perillä olevat saattavat huomata

-kolmas pölli uupuu edelleen.

Moottorisahan käsittelyssä paljastui,

että se raasu oli lähestulkoon laho ja jatkaa siis kuivumista edelleen.

Vielä pidän toivoa yllä, että kyllä siitä käyttökelpoinen saadaan.

Hiontaa ei nämä puut nähneet.

Halusin säilyttää karhean ja elävän pinnan.

Mielestäni ne on kivat juuri näin 

-pikkuisen vinksallaan,

mutta sen verran suorassa että kynttilöitä uskaltaa polttaa päällä.

Maali sitoo sen verran hyvin, ettei tikut tartu ohikulkijoiden varpaisiin :)

Hieman hullunkuriseltahan se kuulostaa, että meillä on muutama puunrunko keskellä olohuonetta.

Mutta minä tykkään. Älynä.

Meena